Paikalla rakennettu julkisivuverhous

Perinteisen julkisivuverhouksen kivilaatat kiinnitetään yksitellen rakennuspaikalla runkorakenteeseen. Tekniikka mahdollistaa vaihtelevamman ja yksityiskohtaisemman julkisivun verhouksen kuin mikä elementtitekniikalla on mahdollista saavuttaa.

Mittatarkkuus rakennuskivilaatoille

Kivilaattojen mitoitus

Kivilaatan koolle ei järjestelmä aseta jäykkiä rajoja. Koko voidaan valita lähes vapaasti, vaikka pienemmän kivikoon käyttõ lisää kustannuksia.

Paksuus
- Kivilaatan on oltava ainakin 30mm paksut. Laattojen vaakareunaan jyrsitään 3mm leveät ja 15mm syvät urat, joihin
asennetaan 2x20 mm ruostumattomat vannelistat seinän jäykkyyden parantamiseksi.

Saumat
- Kivilaattojen välillä on o-sauma, joka tiivistetään kiinnityslaastilla asennuksen yhteydessä.

Seinälaatta

Kivilaatan pinta-ala on mieluiten välillä: 0.5 mñ - 1.0 mñ, jolloin tuotanto ja asennus on eivät aiheuta lisäkustannuksia Tällõin pienin suositeltava sivun mitta on 300 mm ja suurin 1500 mm. Laatan paksuus vaihtelee 30-50 mm välillä. Paksumpi kivilaatta on valittava, kun laatan koko on suuri, kiven lujuus ja eheys vaativat vahvemman kappaleen tai kun käytetään ristipäähakattua tai poltettua pintakäsittelyä.

Saumat

Kivilaattojen saumojen mitoituksessa on otettava huomioon kivikiinnikkeiden vaatima tila, mittatoleranssit ja odotettavissa olevat materiaalin muodonmuutokset. Muurattujen kivirakenteiden saumoissa käytetään kovettuvia kalkki- ja sementtipohjaisia laasteja, mutta tuuletetuissa julkisivuissa saumat ovat liikuntasaumoja ja vaativat siten elastisen saumausaineen. Sauman vähimmäisleveyden on oltava kiinniketeräksen paksuus + 5mm mutta suositeltava leveys on noin 10 - 12 mm.

Tuuletus

Luonnonkivinen julkisivu tuuletetaan kivipinnan takana olevan ilmaraon kautta. Tuuletusaukot yhdistävät ilmaraon ulkoilmaan. Tuuletusaukkkojen osuus kiven pinta-alasta tulee olla 0.1%. Tuuletusvälin ilmaraon nimellismitta on 30 mm.

Kivilaattojen kiinnitystekniikat

Julkisivun luonnonkivilaatat kiinnitetään useimmiten pysty- tai vaakasaumoihin sijoitettavilla kiinnikkeillä. Tällõin kiinnikkeet eivät jää näkyviin ja aikaansaadaan siisti ja yhtenäinen pinta. Kiinnikkeet sijoitetaan symmetrisesti laatan keskilinjojen suhteen, siten että kiinnityksen reunaetäisyyden vähimmäisarvo on 70 mm. Tällõin kiinnityspisteitä tulee neljä kivilaattaa kohden. Laatan alimpia kiinnikkeitä kutsutaan kannattimiksi ja pystysaumakiinnityksen ylimpiä kiinnikkeitä vastaavasti vaakasiteiksi.

Yleisin kiinnitystapa on ns. reikä-tappikiinnitys. Kivilaattaan porataan kiinnityskohtaan reikä, johon tappi asetetaan. Tappi kiinnittyy sauman yli kahteen vierekkäiseen kiveen. Reikä-tappikiinnityksellä laatat kiinnitetään joustavasti toisiinsa, jolloin toinen pää tapista on kiinteästi laatassa ja toisella päällä on mahdollisuus liikkua ja joustaa rakenteen muodonmuutosten mukaan. Muita tunnettuja kiinnitystekniikoita ovat erityyppiset takapintakiinnitykset, läpikiinnitykset ja kiskokiinnitykset.