Suunnitteluhortonomi Juha Kivimäki sijoittaisi

Luonnonkiveä lähes joka kohteeseen

Yksityispihojen suunnittelutehtäviä on tänä päivänä yhä enemmän. Erityisesti ovat lisääntyneet 1960 ja -70-lukujen omakotitalojen saneeraustyöt. Suunnitteluhortonomi Juha Kivimäki sanoo käyttävänsä luonnonkiveä lähes jokaisessa kohteessa tavalla tai toisella. Luonnonkivet ovat Suomessa upeita, miksi en käyttäisi niitä? Kivimäki toteaa.

-Keväisin ihmisillä on kova kiire saada nopeasti piha kuntoon. Odotukset voivat olla aivan epärealistiset. Paineita tulee sukujuhlista, naapurin valmistuneesta pihasta. Juhannuksen jälkeen ihmiset rauhoittuvat. Loppukesän ja syksyn asiakkailla ei ole kiire. Työhön ehditään paneutua kunnolla, Juha Kivimäki kertoo.

GardenWorkshop on osa VRJ Etelä-Suomi Oy:tä. GardenWorkshop keskittyy yksityisasiakkaisiin, VRJ Etelä-Suomi Oy:llä on laajemmat ympäristö- ja muut rakennuskohteet.

Suunnittelusta alkaa

Kun asiakas ottaa yhteyttä, sovitaan maksullisesta konsulttikäynnistä. Jos tämä käynti johtaa suunnittelun toimeksiantoon, konsulttiosuus vähennetään suunnittelutyöstä. Suunnitelman valmistuttua - jos asiakas haluaa, yritys tarjoaa myös rakentamista. Suunnittelua ja toteutusta ei myydä yhdessä.

Kivimäen mielestä pihojen kokonaissuunnittelu on yleistynyt - pelkkä kasvialueiden suunnittelu on hyvin harvinaista. Usein vihersuunnittelun ohessa tehdään myös valaistus-, salaojitus-, kuivatus- ja muita rakennesuunnitelmia.

Suunnittelussa ei ole tarkkaa ohjehintaa, jokainen suunnittelukohde hinnoitellaan erikseen. Hintaan vaikuttavat monet eri tekijät.

Asiakkaita tulee montaa eri reittiä. Messuilla saadaan kontakteja, mutta ehkä eniten vanhojen asiakassuhteiden myötä.

Kustannukset yllättävät

Liuskekivet sopivat erinomaisesti ulkoilualueille.

Ihmisillä ei ole todellista kuvaa piharakentamisen kustannuksista. Monet yllättyvät kuullessaan kustannusarvion. Ongelmaa ei ole, jos pääsee rakennusprojektin alkuvaiheessa kertomaan, että pihaan kannattaa varata reilut 10 prosenttia talon rakennuskustannuksista. Jos talo on valmistunut, eikä pihaa varten ole varattu yhtään rahaa, ollaan ongelmissa. Usein 20 000 euroa tuntuu olevan katto. Sitä enemmän piha ei saisi maksaa, Kivimäki ihmettelee.

Myös sitä ei tiedosteta, että rinnetontin rakentaminen tulee aina kalliimmaksi kuin samankokoisen tasamaatontin.

Eroja on rahan käytössä pihaan eri puolilla Suo-mea. Oulussakin töissä ollut Kivimäki muistaa, että siellä oltiin selvästi tarkempia siitä, mitä rahalla saa kuin pääkaupunkiseudulla. Edelleen on epäsuhdetta siinä, mitä olohuoneen kalusteissa tai autotallissa on, kuin mitä ollaan valmiita pihaan laittamaan. Onpa sellaistakin vielä ilmassa, että pihaan investoitu raha menee hukkaan, että pihan kunto ei vaikuttaisi kiinteistön arvoon. Tässä suhteessa on tiedon jakamiselle vielä paljon tarvetta.

Toki muutoksia tapahtuu koko ajan. Muun muassa erilaiset terassiratkaisut ovat nopeasti yleistyneet. Sisä- ja ulkotilan raja häipyy, kesäkeittiöt yleistyvät.

Puutarhan hyötykäyttö on jäänyt taka-alalle. Jopa kompostointi on vähäistä uusissa pihakohteissa. Ihmiset haluavat pihan, jossa voi rentoutua.

Ihmiset haluavat helppohoitoisuutta, lisää valaistusta, lapsille leikkipaikan. Saneerattavissa kohteissa pintavesien ohjaus on pakollinen asia suunnittelukohde. Aiemmin pintavesien ohjailu on lähes aina laiminlyöty.

Uusia ideoita odotetaan

-Asiakasta on jaksettava kuunnella. Siinä suhteessa ei ole vaihtoehtoa. Työmaa on pidettävä siistinä, tavarat on työpäivän päätteeksi kerättävä talteen. Mielikuva yrityksestä muodostuu työmaalla. Monta kertaa työ - varsinkin hoitotöissä - on usein terapiatyötä. Asiakkaan perheasioita vatvotaan yhdessä, Kivimäki kertoo.

-Alle 45 -vuotiaat odottavat uusia ideoita. Eläkeläiset toteavat, että eihän tehdä liian hienoa.

-Silloin tällöin eteen tulee myös poikkeavia tapauksia. Yksi erikoisimmista on kohde, jossa koko taloprojekti käynnistyi pihan suunnittelusta ja piha ohjasi myöhemmin talon sisustuksen suunnittelua.

Vihersuunnittelija mukaan heti alussa

Kivimäki pitää parhaimpana tilanteena sitä, että vihersuunnittelija on mukana jo tontin ostovaiheessa ja talon tontille sijoitteluvaiheessa. Vihersuunnittelijan kustannukset tulevat helposti katetuiksi pelkästään maamassojen oikealla sijoittelulla ja rakentamisen aikaisten työvaiheiden vähentymisellä ja järkeistymisellä.

Vihersuunnittelija näkee, mitkä ovat arvokkaita ja säästettäviä luonnonarvoja tontilla, miten maamassoja kannattaa sijoitella ja miten maata muokata.

-Valitettavasti kovin usein arkkitehti ei suostu yhteistyöhön. Minua ihmetyttää kovasti, miten monella arkkitehdilla puuttuu näkemys siitä, mikä on hyvää laatua piha-alueella.

-Tavallisten ihmisten käsitys laadusta on parantunut. Usein työmaalla käydään kovaakin vääntöä työn laadusta - välillä vaatimukset eivät ole enää ole realistisiakaan.

-Hintakilpailu yksityispihoissa on vaikea asia, koska millä perusteilla kahta urakoitsijan tarjousta voi verrata. Laatu on niin suhteellinen käsite. Itse näytän asiakkaalle kuvia vanhoista toteutuneista kohteista ja pyrin sillä tavoin vakuuttamaan oman yrityksen laadusta.

Keski-Euroopassa rakennuskanta vanhaa

Ehkä yksi merkittävin ero Suomen ja Keski-Euroopan välillä on rakennuskannan ikä. Kivimäki on ollut Keski-Euroopassa töissä noin 12 vuotta. Esimerkiksi Itävallassa 80 prosenttia taloista on rakennettu ennen II Maailmansotaa, kun Suomessa suhde on päinvastoin.

-Mutta kyllä sielläkin rahan arvo tunnetaan. Ollaan tarkkoja siitä, mitä rahalla saadaan, vaikka pihaan saatetaan pistää isojakin summia.

– Toinen ero on vesiaiheiden runsas käyttö. Meillä on luonnostaan paljon vettä. En usko, että meillä vesiaiheita tullaan koskaan rakentamaan yhtä paljon omakotipihoihin kuin Keski-Euroopassa, Kivimäki arvelee.

Kiven käyttö lisääntyy edelleen

Luonnonkiven käytön Kivimäki uskoo lisääntyvän edelleen. Liuskekiveä käytetään jo varsin paljon. Luonnonkiveä tulee lähes jokaiseen kohteeseen tavalla tai toisella; portaissa, yhdessä betonikiven kanssa, käytävien rajauksessa.

– Kiviyritykset toimivat hyvin, materiaali- ja hintatietoa saa helposti. Myös ohjeita annetaan monipuolisesti. Luonnonkiven käyttöä on helpottanut kiven tuotteistaminen. Hintaero betonikiveen nähden on tasoittunut.

Teksti: Seppo Närhi