
Kivimateriaalit
Piha- ja ympäristökivet
Rakennuskivet
Keittiö- ja kylpyhuonetasot
Tulisijat
Hautakivet
Liuskekivet
Kivialan koulutus
ja tutkimus
Kivien asennus ja työstö
Muut kivikysymykset
Kuka vastaa? Tutustu kiviproffan apureihin.
Listaa kiviyrityksiä tuotteiden tai toimialan mukaan
Kiviproffa & finstone.fi, luonnonkiven asiantuntija nyt myös Facebookissa. Käy "tykkäämässä" ja saat ajankohtaiset luonnonkiviasiat kätevästi sähköpostiisi.

Kysymys: spektroliitti
hei! sopiiko spektroliittilaatta kosteisiin tiloihin esim lattialle vai tuleeko siitä liukas kastuessaan? entä keittiön työtasoksi - sopiiko siihen vai onko liian huokoinen/vaikea huoltaa? kiitos hauskasta palstasta!
Kysyy: ak
Kiviproffa vastaa:Hei. Materiaaliominaisuuksiensa puolesta spektroliitti soveltuu hyvin suihkutiloihin. Yleisesti ottaen kuitenkin kaikki luonnonkivilaatat, erityisesti kiillotetut, voivat olla märkinä liukkaita. Kiven liukkaus riippuu ennen kaikkea sen pintakäsittelystä ja erilaisilla pintatyöstöillä voidaan kiven liukkautta pienentää. Samoin sopivan pienellä laattakoolla saadaan saumojen määrää lisättyä ja liukkautta vähennettyä. Spektroliitti voisi sopia käytettäväksi myös mosaiikkina muiden vähemmän liukkaiden materiaalien kanssa. Spektroliitin huokoisuus ja vedenimukyky ovat pieniä ja se sopii hyvin työtasoksi. Spektroliittityötasojen kanssa suositellaan käytettäväksi samantyyppistä pinnan suojausta kuin esim. graniittisilla työtasoilla.
Kysymys: Reconstituted stone
Mikä mahtaa olla reconstituted stone suomeksi? Kyseessä siis kuvanveistäjien käyttämä materiaali. Betoni (concrete) tai teräsbetoni (reinforced concrete) lienevät eri asia, koska aivan eri sana. Käsittääkseni luonnonkiveä on ensin murskattu ja sitä käytetty pohjana reconstituted stone -materiaalissa, mutta mikä on tuon materiaalin suomalainen vastine?
Kysyy: Kääntäjä
Kiviproffa vastaa:Käsittääkseni kyseessä on yleisnimitys materiaalista, joka pääosin koostuu hienoksi murskatusta luonnonkivestä tai pulverimaisesta kivijauhosta. Tällaisessa "keinokivessä" kiviaineksen osuus on tyypillisesti yli 90%. Sideaineena käytetään esim. hartsia. Lisäksi voidaan lisätä väriaineita. Keittiötasoissa tällaiset ns. komposiittimateriaalit ovat yleistyneet nopeasti.
Kysymys: Kivisen ikkunalaudan maalaus?
Haluaisin maalata 50-luvun kivisen ikkunatason valkoiseksi. Ilmeisesti maali pysyy tällaisessa kivipinnassa huonosti joten onko jotain pinnoitetta tms. jolla ikkunalaudan voi ensi päällystää ja sitten maalata valkoiseksi? Tai onko ylipäätään mitään keinoa saada ikkunalautaa maalattua?
Kysyy: Elina
Kiviproffa vastaa:Hei Kysymyksessä on hyvin todennäköisesti 50- luvulla yleisesti käytetty sementtivalmisteinen "ikkunapenkki". Maalaaminen onnistuu pesemällä taso rasvaa ja nokea poistavalla pesuaineella. Tarkemmat tiedot pesuaineesta saa maali- ja väriliikkeistä. Pesun jälkeen kun pinta on täysin kuivunut maalataan ensimmäinen maalikerros eräänlaisella praimerimaalilla. Sillä tehdään tasoon maalin tartuntakerros. Lopullinen maalaus voidaan tehdä miranol- tai ovi- ja ikkunamaalilla. Molemmat maalit on syytä taittaa (sekoituttaa) maalarinvalkoiseksi. Tason maalaamista edeltävistä kittaus- ja hiontatöistä kannattaa kysyä ennen maalaamisen aloittamista maalinmyyjältä. Reijo Leivo
Kysymys: Sulaminen
Kuinka kiven sulaminen muokkaa kiven kestävyyttä ja sen väriä? Ja millaisia sulamispisteitä erilaisilla kivillä on?
Kysyy: Curgo
Kiviproffa vastaa:Kiven sulamislämpötila riippuu sen sisältämistä mineraaleista ja niiden sulamislämpötiloista. Kiven syntyessä maankuoressa oleva kivisula eli magma sisältää mineraalien lisäksi myös erilaisia kaasuja ja nesteitä, kuten esim. hiilidioksidia ja vettä, jotka alentavat magman kiteytymislämpötilaa. Tuolloin neste- ja kaasupitoinen magma kiteytyy jäähtyessään yleensä reilusti alle 1000 asteessa siten että korkeamman kiteytymislämpötilan omaavat mineraalit kiteytyvät ensin ja matalimman kiteytymislämpötilan omaavat viimeisinä. Kiteytymisen yhteydessä kaasut ja nesteet poistuvat kiven rakenteesta, mistä johtuen jo kiteytynyt kivi sulaa uudelleen huomattavasti korkeammissa lämpötiloissa kuin missä se on kiteytynyt, esim. basaltti (musta kivi) sulaa n. 950 – 1250 asteessa ja graniitti 1200 – 1300 asteessa. Kiven sulaessa tapahtuu kiteytymistä vastaava prosessi päinvastaisessa järjestyksessä. Uudelleen sulamisen ja kiteytymisen tuloksena syntyneen kiven kestävyysominaisuudet riippuvat lähinnä sen kiteytymisnopeudesta ja kiteytymisen häiriöttömyydestä, jos oletetaan että kiven mineraalikoostumus ei tämän prosessin yhteydessä muutu. Maanpinnalla kiteytyessään kivi jäähtyy nopeasti ja siitä tulee pienirakeista. Karkearakeiset kivet vaativat syntyäkseen pitkän kiteytymisajan, luonnonoloissa tuhansia vuosia. Kiven kestävyyteen vaikuttaa mm. sen raekoko ja homogeenisuus. Usein pienirakeiset kivet ovat suurirakeisia homogeenisempia ja kestävät rasitusta jonkin verran paremmin kuin karkearakeiset kivet. Kiven väri riippuu sen mineraalikoostumuksesta ja mineraalien väreistä mutta usein pienirakeiset kivilajit vaikuttavat suurirakeisia tummemmilta.
Kysymys: Mitä peräkärryyn?
Moi, tarkoitus olisi istuttaa savustuspytty(koko 750x750 painoa noin 150kg). Ongelmana on pytyn alaspäin tuottama lämpö!! Olisiko jotain kivilevyä tai vastaavaa jonka laittasin kärryyn pohjaksi?
Kysyy: MarkkuTapani
Kiviproffa vastaa:Hei Kivi johtaa aina jonkin verran lämpöä, yleensä enemmän kuin esim. betoni. Kiven lämmönjohtavuus perustuu kiven tiiviiseen rakenteeseen ja korkeaan ominaispainoon. Periaatteessa vaaleat graniittiset kivet johtavat vähemmän lämpöä kuin mustat kivet ja vuolukivet. Savustuspytyn pohjaksi kannattaisi valita jokin vaalea graniittinen paksumpi kivilevy (paksuus yli 3 cm). Samalla täytyy huomioida että kivilevy pitää tukea altapäin hyvin että se ei pääse taipumaan ja rikkoutumaan.
Kysymys: ns katinkulta
..löysin kiven kalajoen merenrannalta hiekan keskeltä...kivi on liuskeista...ehkä ei kovin kovaa...mutta ei käsin murrettavissa..siinä on pyriitinoloista kimalletta...mutta hyvin hienjakoista välkettä...onko tämä ns suomalaista katinkultaa jota löytyy aika usein maastamme??? wk
Kysyy: wake
Kiviproffa vastaa:Tervehdys Kyseinen mineraali on varmaankin katinkultaa koska kyseessä on liuskeinen kivi. Katinkulta on biotiitti-mineraalia, joka on tuoreena väriltään tummaa tai mustaa, mutta muuttuu rapautuessaan kullankeltaiseksi. Biotiitti on useissa liuskeisissa kivissä yksi päämineraaleista ja kiteet kivessä ovat levymäisiä ja hyvin ohuita. Boitiitti on usein hyvin hienojakoista, jolloin varsinaisia yksittäisiä rakeita on vaikea nähdä.
Kysymys: Travertiino marmori
Hei, Meillä on aitoa Italialaista travertiino marmoria vuodelta 60-70. Laatat ovat 70cm*55cm*2,5cm ja täyttä "tavaraa" eli painavat aikalailla ja niitä on n.15kpl. Onko näillä mitään arvoa ja pystyykö näitä tyrkyttämään jonnekkin liikkeeseen muokattavaksi ns. "uusio käyttöön" ?
Kysyy: SiniK
Kiviproffa vastaa:Hei Travertiinilaatat soveltuvat hyvin käytettäväksi uudelleen edellyttäen että ne ovat ehjiä ja muuten tarpeeksi hyvässä kunnossa. Niitä voi käyttää vaikkapa lattialaattoina. Käytetyt travertiinilaatat voi tarvittaessa hioa ja kiillottaa uudelleen ja vaikkapa leikata pienemmän kokoisiksi. Travertiini on pehmeämpää kuin esim. graniitti ja sen työstäminen on siten helpompaa. Asiassa kannattaa kääntyä kivituotteita valmistavien ja myyvien kiviliikkeiden puoleen.
Kysymys: Liuskekivilattian lämmitys
Hei, haluaisin liuskekivilattian kakkosasunnon keittiöön. Sinne tulee iso tulisija leivinuunilla, liuskekivellä verhoiltuna. Koska vanhaan taloon ei sähkölämmityslattiaa tai edes vesikiertoversiota voi laittaa eikä edes kannata, kysymykseni kuuluukin voiko tulisijan lämpöä mitenkään hyödyntää lattian lämmitykseen? Talvisin käydään myös ja olisi mukavaa kävellä muulla kuin pakkasen kylmettämällä kivilattialla, jos tulisijan lämmön hyväksikäyttö vaan jotenkin onnistuu. Kesäisin se on kuuleman mukaan aivan tosi lämmin, aurinko paistaa meilläkin keittiöön koko päivän. Mutta miten talviaikaan? Vai onko pakko tyytyä puulattiaan? Liuskekivi on kyllä aivan ykkösmateriaali, jos vaan sen jollakin lämpimäksi talvella saa, tai ei lämpimäksi, mutta sulaksi.
Kysyy: Satu
Kiviproffa vastaa:Lasiluukullinen uuni tai avotakka lämmittää nopeasti myös takan edessä olevaa kivilattiapintaa. Lämpö säteilee siis takasta myös lattiaan. Tehokas säteily yltää kuitenkin vain muutaman metrin päähän tulisijasta. Liuskekivilattia lämpenee pikkuhiljaa, joten suosittelen paksujen villamattojen käyttämistä lattiassa lämmityksen alkuvaiheessa.
Kysymys: Portinpylvään kestävyys
Olen suunnittelemassa portinpylväitä 7metriä leveälle valurautaportille. Portinpylväs muodostuu yhdestä paasikivestä, johon portti kiinnitetään koko pylvään lävistävien metallitankojen avulla. Nämä metallitangot aiheuttavat lienee heikkouskohdat kivipaateen. Mikä kivilaji kestää kuvatunlaisessa käytössä? Onko Kurun harmaa granitti sopiva kivilaji?
Kysyy: Varpu Mikola
Kiviproffa vastaa:Yleisesti ottaen hieno- ja keskirakeiset graniittiset kivet sekä mustat kivet soveltuvat tähän tarkoitukseen hyvin. Edellä mainittuihin kiviin kuuluu mm. Kurun harmaa graniitti. Portinpylväiden mitoitus vaatii kuitenkin lisätietoa mm. portin painosta. Eri kivivaihtoehtoja harkitessa kannattaa tarkempien teknisten tietojen osalta kääntyä kiven toimittajien puoleen.
Kysymys: Luonnokiven laatu
Hei! Tiedustelen luonnonkivien ominaisuustietojen laatuluokittelua. Esimerkiksi graniitista on useita erilaisia laatuja, joita kivitoimittajat ilmoittavat esim. merkinnällä G341. Mistä löydän laatuluokitusperusteet esim standardi? Julkaisu: "Luonnokivirakentajien suunnitteluohje, v2000" kuvaa kivien ominaisuuksia, mutta vastaavuus näihin koodeihin ei selviä julkaisusta.
Kysyy: Esa Lumppio
Kiviproffa vastaa:Eri kivilaaduilla tarkoitetaan myytäessä usein varsinaisesti eri kauppanimillä myytäviä kiviä, kuten esim. Balmoral Red tai Kuru Grey, eikä laatu-sana tässä viittaa varsinaisesti kivien testattuun laatuun. Myös kysymyksessä mainittu G341 on erään kiinalaisen kiven myyntinimi. Suomessa kivien teknisen laadun määritys perustuu eurooppalaisten EN –standardien mukaisesti tehtyihin testeihin, joilla tutkitaan mm. kivien vedenimukykyä sekä puristus- ja taivutuslujuutta. Suomalaisten kivien testatuista teknisistä ominaisuuksista löytyy tietoa www.finstone.fi –sivujen osiosta ”kivilajit”.
Kysymys: Tulikivi uunit
Mistä kivestä ovat Tulikivi uunit
Kysyy:
Kiviproffa vastaa:Hei! Tulikivi-uunit on valmistettu vuolukivestä. Vuolukiveä löytyy vanhasta, yli 2 miljardin vuoden ikäisestä kallioperästä, erityisesti Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta. Vuolukiveä on käytetty uunien valmistukseen perinteisesti jo satojen vuosien ajan, koska se on pehmeytensä vuoksi helppoa työstää ja se varaa hyvin lämpöä. Lisää tietoa vuolukivestä löydät vaikkapa geologia –osiosta tai kivilajit –osiosta.